Kilometrikorvaukset ja työn tuottavuus
Pitäisi pohtia sitäkin miten tuottavaa työtä autolla ajaminen on.
Henkilö ajaa autolla kokouksiin,palavereihin, myyntitilaisuuksiin, koulutuksiin ym. vuodessa esimerkiksi 30 000 km. Keskinopeus vaikkapa 70 km tunnissa. (osa kaupunkiajoa,yläkanttiin silti)
Näin hän tulee ajelleeksi autolla vuodessa helposti päälle 400 tuntia. 8 tunnin työpäivinä 50+ päivää maantiellä autossa istumassa. Tuottavaa työtä vai? Tosiasiassa autolla ajoon, tauot lisättynä, tuo 50+ päivää ei riitä.
Siis päiväkausia maanteillä ajelemassa! Aivan varmasti osan siitä ajelusta voisi korvata esim. videoneuvotteluyhteydellä.
Niin miten tuottavaa työtä on autossa istuminen kun sitä kertyy viikkotolkulla vuoden aikana?
Olen muuten kuullut aika useasti ammattiautoilijoiden väittävän maanteitä työpaikakseen. Ei yleiset maantiet ole kenenkään yksityisiä työmaita. Ne on yleisiä maanteitä.
On myös hyvin yleistä rautatien vieressä autolla ajaminen. Maantie on aivan rautatien vieressä, mutta "ei kannata" käyttää junaa. Auton ostohinnan kuolettaminen kärsii.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Jarmo, uskotko oikeasti, että myyntityö bisnes to bisnes tapahtuu videoneuvotteluissa? Uskotko tosiaan, että erilaiset asentajat ja muut komennusmiehet saavat työnsä suoritettua videoneuvotteluissa?
Varmasti iso osa autossa istumisesta on välttämätöntä. On vaan olemassa se toinenkin puoli asiasta.
Isot yritykset ovat mm. vähentäneet business-luokassa lentämistä. Oli muistaakseni eilisessä Kauppalehdessä. Sekin on osoittautunut ei-välttämättömäksi toiminnan muodoksi.
Luulenpa,että hallitus tekee palveluksen alentamalla kilometrikorvauksia, koska se johtaa parempaan kustannustehokkuuteen. Ei lähdetä enää joka pikku pyrähdykselle autolla.
Kyllä mulla sellainen näkemys, että yhä enemmän b2b -neuvotteluja käydään puhelimitse ja videoneukkareilla. Ei kai enää "bisnestä" tehdä ryyppäämällä ja huoraamalla? Luulisin että se on enemmän g2g ja b2g -hommaa.
Missä sanoin sanankin ryyppäämisestä tai huoraamisesta?
Et missään, mutta itse yritän valottaa konkreettisten esimerkkien avulla, mitkä historiallisesti oleelliset kaupanhieronnan erityispiirteet ehdoin tahdoin vaatisivat fyysistä läsnäoloa.
Jos nyt jätetään varsinaiset huoraus-, ja ryyppäys syytteet väliin, niin ihan hiljattain huhujen mukaan julkishallinnon piiriin kuuluvan SAK:n edustustilaisuuksissa pönötettiin ja mässäiltiin ellei suorastaan hekumoitu urakalla. Jos ja kun julkishallinnon osuus bisneksistä vähenee ja jos ja kun sukupuolten tasa-arvonkin myötä porsastelukulttuuri väistyy, niin matkustukselle, kilometrikorvauksille ja päivärahoille tulee löytymään digitaalisia vaihtoehtoja.
Suihkonen, ennen kuin alat likaisessa päässäsi taas kuvitella ryyppäämistä ja huoraamista, on meidän elettävä sen mukaan mitä meillä on nyt, ei sen mukaan mitä joskus tulevaisuudessa on.
Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että osa kaupankäynnistä ajan kanssa siirtyy verkkoon, mutta sinne on siitä siirtynyt vasta pieni osa. Oletko sitä mieltä, että kehityksen tässä vaiheessa maksajiksi pannaan kaupan eteen työtä tekevät, jotka toiminnallan työllistävät moninkertaisen määrän työntekijöitä!
Sama koskee asennusta ja huoltotoimintaa!
Ryypätessä ja huoratessa kuljetaan taksilla eikä omalla henkilöautolla.
"Maantie on aivan rautatien vieressä"
Mutta ne työpaikat eivät ole.
Itseltä jäisi julkisilla 70% hommista tekemättä.
Mutta mitä sitä nyt ei tekisi jotta saisi olla mukana häviämässä suurta isänmaallista sotaa ilmastoa vastaan.
Varmasti noin. Työkalut ym. matkassa ei onnistu.
Sitten on se valkokaulusporukka,joiden työkaluna on läppäri. Tarvitaanko sen läppärin kuljettamiseen henkilöauto?
Jarmo Ryyti voi tietysti lähteä sen läppärinsaä kanssa kulkemaan julkisilla kulkuneuvoilla. Ota samalla tavoitteeksi käydä vaikka viisi asiakasta päivässä. Vaikka Jyväskylästä länteen. Petäjävesi, Keuruu. Koukkaa sieltä pohjoiseen, vaikka Saarijärvelle. Sitten tulet saman päivän aikana kotiin julkisilla kuljetusvälineillä. Mahdatko ehtiä Keuruuta pidemmälle? Samalla voi asiakaskäyntienkin määrä jäädä alakanttiin?
Uskomatonta, mitä tästäkin asiasta keskustellaan, vaikka ei tiedetä asiasta mitään!
Tietysti kantaisit tarvittavan materiaalin mukanasi. Voisi tulla myöskin se taksi tarpeelliseksi!
Lukkala, onko kilometrikorvaus mielestäsi korvaus kustannuksista, vai osa palkkaa?
Km-korvaus on kulukorvaus!
Kulukorvaus, joka ylittää todelliset kustannukset. ;) Todellisten kustannusten ylittävä osa on palkkaa, josta tulisi maksaa asianmukaiset sivukulut+verot.
Asiasta on toki jokaisella keskusteluun osallistuvalla oma näkemyksensä. Joissain yksityistalouksissa tämä johtaa pakosta jopa kakkosauton ostoon. Missä esimerkiksi silloin on mainostamasi ylikompensaatio?
On syytä löytää myös tehokkain ja toimivin tapa tehdä matkatyötä. Ainakin yritysten ja yhteiskunnan osalta, jotka ovat suuria km-korvausten maksajia. Vai pitäisikö hankkia yritysten ja yhteiskunnan käyttöön tavalla tai toisella vain puolikäytössä olevia ajoneuvoja?
"Petäjävesi, Keuruu. Koukkaa sieltä pohjoiseen, vaikka Saarijärvelle."
Voi sitä kokeilla ihan pääkaupunkiseudullakin.
Kirkkonummi, Klaukkala, Huopalahti ja vaikka Malmi.
Paskat se millään julkisilla onnistu ihan sama onko mukana läppäri tai ihan oikeitakin työkaluja.
Otin esimerkiksi tahallani Keski-Suomen, koska blogisti on Jyväskylästä! Jos paikat ovat kotoisia, voi asian ymmärtää paremmin!
Pitääkö valtion olla pönkittämässä työnantajan ja työntekijän tuottavuudessa. Suomessa on tuhansia turhia verohelpotuksia, jos ne annettasiin eri luukulta niitä sanottaisiin sosiaaliavuksi.
Km-korvaukset voisi kierrättää Kelan kautta keskitetysti;)
Ihan peruskysymys: Tarvitaanko läppärin kuljettamiseen iso henkilöauto?
Niinpä taas kerran! uskotko, että autolla kuljetaan ainoastaan läppäriä. Uskotko, että julkisten käyttäminen mahdollistaa useamman kuin yhden asiakastapaamisen päivässä?
Olen pannut merkille että lähes poikkeuksetta siellä autossa matkustaa myös sen läppärin omistaja.
Niemi, kommenttisi kertoi ettet tiedä asiasta yhtää mitään. Kyllä Suomessa on nii helvetisti kaikenmaailman turhia veroja ja perkeleen korkeita että ei paljon hankalampaa voi pienyrittäjällä olla. Kokemusta on.
No jos akuapan teko onnistuisi ilman myyntiedustajia digitaalisesti olisi nuo myyntiedustajat jo kortistossa mutta kun eivät ole-)
Mikäs se Skype on? Jos käyttää sitä ei saa km-korvauksia:(
Niinpä! Tähän ketjuun on ilmeisen tarpeetonta jatkaa mitään kun blogistin ymmärrärrys on tällä tasolla? Busines to busines kauppa tehdään pääsääntöisesti naamakkain!
Kyllä minä ymmärrän,että paperikonekauppoja ei tehdä skypellä. Eikä varmaan montaa muutakaan investointipäätöstä.
Sen lisäksi kun on vaan se muu matkailu ja retkeily:
-kokousmatkailu
-kurssimatkailu
-opintomatkat
-työpaikkaliikunta->autolla liikkumaan?
-messumatkat
ym. sälää.
Niin mitä sitä töissä käymään ja ilmastoa tuhoamaan.
Onhan meillä skype, facebook ja twitter.
Varmasti kaikki ovat oikeassa.
Tiedän vaan työpaikan missä radanvarsiautoilu kiellettiin. Osalle se oli imagollisesti ja taloudellisestikin kova paikka,mutta ei työnantajalle.
Näihin liittyy paljon imago-kysymyksiä. Imago kärsii jos laskeutuu tekemään kovia kauppoja linja-autosta.
Mielessä on myös se uutinen,että Pohjoisen Keski-Suomen poliisi saattaa työvuorollaan ajaa jopa 500 km.
Siitä voi laskea monta tuntia kaksi (2) poliisia istuu autossa per työvuoro. Plus tauot. Ei ihme,että on liikkuminen kankeeta kun laskeutuu vihdoin asiakkaiden keskuuteen.
Se on kyllä erikoista että Pesoset eivät skypettele enemmän.
UPM:n Pesonen?
Kyllä minua pikkasen huvittaa kun joku x-nokialainen iso johtaja huokaisee lopputilin saatuaan,että ei tarvitse enää olla "130 päivää vuodesta työmatkoilla" eikä tehdä 15 tunnin työpäiviä.
Eiköhän siitä työmatkailusta jää aika vähän aikaa itse asialle ja niiden hoitamiseen jos aletaan tehokkaita työtunteja laskemaan. Työn pääsisältö on ts. matkustaminen.
Kone Oyj:n hissit huolletaan osittain jo etänä. Milloin kännykät?
Tietysti asiaan pitää myös lisätä komennusmiesten, asennusmiesten ja näitä töitä tekevien pienyrittäjien ongelmat, joita blogisti ei ymmärrä ollenkaan!
Kyllä ymmrrän.
Minulla on mielessä lähinnä valkokaulusväki,joiden työkaluna on esim. nettitikku. Senkin kuljettamiseen tarvitaan iso henkilöauto;)
Tiesitkö muuten, että se "valkokaulusväki" ensin mahdollistaa tuotteen tekemisen ja tavallan antaa työtä koko yrityksen henkilökunnalle. Ja siten myös asentajille ja huoltomiehille töitä?
No onhan se nyt tullut selväksi kenelle olet kateellinen.
itse en ole valkokaulus ja työajot ovat alle 15 000 km vuodessa eli eipä tuo uudistus paljon koske.
Mutta vastustan tuota muutosta silti.
Liike ja tehokkuus ovat hyvästä.
Suomi on aivan tarpeeksi flegmaattinen muutenkin.
Pekka Lukkala:
"Niinpä taas kerran! uskotko, että autolla kuljetaan ainoastaan läppäriä. Uskotko, että julkisten käyttäminen mahdollistaa useamman kuin yhden asiakastapaamisen päivässä?"
Teknisistä syistä kommentoin näin.
En usko ollenkaan,että julkisten liikennevälineiden käyttäminen on läheskään -aina- mahdollista.
En silti myöskään usko siihen,että läppärin ja/tai asiakirjasalkun kuljettamiseen tarvitaan isoa autoa.
Uskon,että:
- radanvarsiautoilua voidaan vähentää.
- km-korvausten pienentäminen panee miettimään onko kaikki autolla liikkuminen ihan välttämätöntä
- uskon ja tiedän,että videoneuvottelut ja skype on korvannut autolla liikkumista
"radanvarsiautoilua voidaan vähentää"
ja tällä yritys ja työntekijä saavuttavat mitä?
ei siinä ainakaan rahaa säästy.
4x taksimatkaa minimissään 30 euroa siivu + junaliput, heikentyvä työn tehokkuus ja pidemmät matka-ajat
"km-korvausten pienentäminen panee miettimään onko kaikki autolla liikkuminen ihan välttämätöntä"
ainakin minun kohdallani tuo pimpparalli ja hupiautoilu jäivät pois jo kun täytin 22 vuotta.
"uskon ja tiedän,että videoneuvottelut ja skype on korvannut autolla liikkumista"
niin minäkin uskon sitä en tiedä miten se kilometrikorvauksiin liittyy
Uskomatonta tietämättömyyttä ja asiantuntemattomuutta! Jos itse kulkisin julkisilla asiakaskäynneillä, jäisi asiakkaista hoitamatta valtaosa. en kerkiäisi millään julkisilla asiakastapaamisiin.
Miten esimerkiksi kiinteistöjä voi hoitaa videoneuvottelulla???
Kyllä siellä käydään paikanpäällä katsomassa fyysisesti paikat. Jaa tonttejakin voisi etsiä vaikka google mapsin kautta :DD
Saanen nauraa hörönaurut tälle plokistille, jolla ei taida olla mitään käsitystä myyntimiehen ammatista
Hyvä,että tuli hyvä mieli ja naurattaa. Katson asiaa vaan laajemmin kuin yhden ammatin näkökulmasta.
Olen istunut jo 1990-luvulla videoneuvotteluissa. Kunhan autoilukustannukset nousevat niin luulenpa, että kelpaa yhä useammalle alalle se tekniikka korvaamaan autoilua.
Suosittelen myyntimiehille esim. Volkswagen Up-autoa. Pienikulutuksinen eikä ole kallis. Kilometrikorvaukset kattaa menot siinä hyvin.
Samoin Skodan Citygo on uusiin km-korvauksiin sopiva auto. Siinä menee näytteetkin hyvin.
"Kunhan autoilukustannukset nousevat"
eikös yksi tämän veronnoston perusteista ollut se että autoilun kustannukset ovat laskeneet?
Sinua risovat ne Skoda Octaviat ja VW Golfit joilla myyntimiehet nykyään töissä käyvät?
Eivät ne minua ainakaan kateelliseksi tee.
"Olen istunut jo 1990-luvulla videoneuvotteluissa."
Minä olen istunut jo 70-luvulla junassa.
Silti en katsoisi olevani pätevä neuvomaan miten ihmisten kannattaa työnsä hoitaa.
Monta tuntia tuottavaa työtä on 8 tunnin työpäivässä jos siitä menee autolla ajamiseen esim. 4 tuntia? Lounastauko 1 tunti.
Mitä eroa on sillä että saa päivässä 6 tuntia laskutettavaa työtä tai vain 2 tuntia?
Katsos kun jotkut meistä laskuttavat vain niistä tehdyistä työtunneista.
Hyvä. Olen saanut tukevasti tietoa joka todistaa,että autolla ajaminen on kansantalouden ja tuottavuuden kannalta tärkeää työtä. Kiitos siitä.
"kansantalouden ja tuottavuuden kannalta tärkeää"
nopeat tehokkaat siirtymiset työvälineiden kanssa työmaalta toiselle sekä mahdollisuus tehdä kolminkertainen määrä liikevaihtoa on ainakin minun talouteni ja tuottavuuteni kannalta tärkeää.
ja uskon että kansantaloudenkin kannalta.
Jorma Kaasinen,
Ei vaan neuvon kuinka pärjätä paremmin uusien alennettujen km-korvausten kanssa. Eräänlaista ennaltaehkäisevää velkaneuvontaa siis.
No kiitos neuvoista.
Minulla on jo skype tili ja nettitikku.
Ja läppäri, iPhone, navigaattori, laseretäisyysmittari ja bluetooth korvanappi.
Avaimenperässä on sellainen pieni led valo kanssa.
Eivät ole työautoilun tarpeeseen vaikuttaneet yhtään.
Ryytin ajattelu on uskomatonta. Uskooko hän todella, että ammattilaiset asiakkaitten välillä nykyään vain ajelevat? Mobiiliyhteydet toimivat toki autostakin!
Eli asiakkaaseen voi siis pitää yhteyttä puhelimitsekin kunhan se tapahtuu autosta?
Oletko oikeastikin vakavissasi. Mobiiliyhteydet toimivat toki autostakin, miksei myös kahvitaukojen aikana. Mutta jos sinulla on asiakkaallesi esitettävänä uutta, uutuuksia, joista sinulla on mukanasi näytteet, ne eivät mobiilisti asiakkallesi liiku.
Toisaalta usein on tärkeää saada palaute asiakkaalta, jotta työnantajan/omaa yritystä voidaan kehittää. Tällainen palaute ei tule verkossa!
Jarmo Ryyti, ehkä olisi kohtuullista, että antaisit tuhansia kilometrejä vuosittain valita itselleen työhönsä sopivan auton! Kyllä ammattilainen omat tarpeensa ilman Jarmo Ryytiäkin tietää!
Minä vaan neuvon kun valitus on niin kova, että ihan kuin joku tikkunekku olisi miehiltä viety suusta, kun autolla ajamisen korvaukset laskee.
Ei yhteiskunta ihan kaikkea pysty korvaamaan. Ollaan kun Kreikassa kohta.
Eri asia sitten kuka kaipaa pakkoruotisi syytin neuvoja.....
Minä olen saanut tukun hyvää tietoa ja informaatiota km-korvausten tarpeellisuudesta. Toki perustelut ovat tuttuja.
Ilmeisesti kyseessä on saavutettu etu,mutta jostain valtion on tuloja saatava.
Km-korvausten vähentämisellä on yhteiskunnallis-taloudellisia vaikutuksia. Todennäköisesti enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia kuitenkin.
Täällä Johannes Hidenin puheenvuorossa on km-korvauksista teknisempää ja asiantuntevaa pohdintaa:
http://jhiden.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113272-kilo...
Kaikki ovat palkkansa ansainneet,mutta ovatko km-korvauksensa?
Uusien km-korvausten jälkeen väitetään omalla autolla liikkumisen työssä tulevan "kannattamattomaksi."
Jos niin on,niin järkevä taloudellisesti ajatteleva henkilö etsii vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Otsikossasi olit maininnut työn tuottavuuden. Nyt kehoitat hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Mitä ihmettä ne sitten olisivatkaan? Olisivatko sellaisia, että yritys, työnantaja osoittaa oman autonsa työajoihin? Kansantaloudellisesti hyvinkin tuottavaa. Yhden auton sijasta tarvitaan useampia?
Jos ko. työ käy kannattamattomaksi alhaisten km-korvausten vuoksi niin silloin kannattaa vaihtaa työtä tai alaa.
Eräs vaihtoehto on miettiä riittäisikö halvempi auto.
Aikoinaan huomasin,että ihan helposti halpa auto tuli kuoletettua ja jäi ylikin.
Moottoripyöräkin oli työajossa,mutta en suosittele. Sillä voi kerätä kilometrejä lähinnä kesäisin.
Suurimpien kaupunkien välillä on ihan hyvät julkiset yhteydet,junat ja linja-autot. Toimii ihan hyvin ja pääsee perille levänneempänä.
Pieni vinkki,jota käytin itse. Olin öitä maatilamatkailupaikoissa enkä kalliissa hotelleissa. Toimii talvellakin. Suosittelen. Ei ole pakko olla hotelleissa ollenkaan.
Pienemmät pyrähdykset hoidin fillarilla kesät talvet. Kokeiltiin millä pääsee Jyväskylän keskustan läpi nopeammin autolla vai fillarilla.
Tasapeli.
Joidenkin imagoon se fillari vaan ei sovi. Sitten on poikkeuksia:)
Niinpä Jarmo. Siinäpä ohjeistusta ammatikseen matkustaville!
"Pienemmät pyrähdykset hoidin fillarilla kesät talvet."
No sieltähän se tuli ratkaisu työn tuottavuuteen ja työmatkoihin.
Tältä pohjalta myyntimiesten työn tuottavuutta lisäämään.
Kyllä minä sanon että jos joku tulee neukkariin hikisenä pyöräilyshortseissa ja kypärä päässä niin saa lähteä samalla avauksella sotkemaan kotia kohti.
Se toki nostaa tuottavuutta ehkä minun osaltani.
Siinä korjaantuu valkokaulusongelmatkin kun luovutaan kravateista ja siirrytään pyöräilypaitoihin.
Toki sen jälkeen ollaan kateellisia kun myyntimiehet saa pyöräillä ja hoitaa kuntoaan työajalla.
Tuolla logiikalla työmatkat olisivat työtä, ja siitä pitäisi maksaa palkka, siis kilometrikorvausten lisäksi. Sitä en kiistä, etteikö pitkä työmatka pitäisi tulkita työksi. Mutta siinä on aivan eri asiasta kysymys kuin km-korvauksessa. Siinä on kyse työehdoista, jotka eivät niiltä osin ole kunnossa.
Km-korvaus on kulukorvaus, ja uudistus yrittää tehdä siitä viimeinkin oikeudenmukaisen. Nykykäytännössä paljon ajavat rokottavat yhteistä kassaamme perusteetta liikaa, koska km-korvauksesta on syntynyt vinoutunut maan tapa, ikään kuin siinä olisi palkasta kysymys.
Kovin on henkilöön käyvää keskustelua itse asian sijasta.
Jarmo, jos katsot minun käyneen henkilön kimppuun keskustelussa, en sitä voi kovin hyvin ymmärtää. Taisin pari kertaa mainita, ettet ole ihan kaikkea mielestäni ottanut huomioon.
Tietysti voit korjata asian, jos olet toista mieltä?
YTM Jarmo Ryyti voi selkeästi tavallaan vaikuttaa yhteiskuntaan. Mutta ehkä kannattaisi ottaa hiukan taustatietoja itse esillenostamaansa asiaan!
http://yle.fi/uutiset/habitan_kilometrikorvausjutu...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauppamatkustajan_ong...
Kun tuo oikeusjuttu oli aikoinaan esillä niin muistaisin että jonkinlainen ryhtiyritys tuli omallakin työmaalla. Kun tuntui olevan oman auton käyttäjienkin kohdalla kahdenlaista väkeä. Toinen yritti ratkaista tuota klassista kauppamatkustajan ongelmaa niinkuin se yleensä ajatellaan. Toinen ryhmä yritti ja onnistui toteuttamaan sen mahdollisimman päinvastoin. Jälkimmäisellä ryhmällä km-korvaukset tekevät yleensä toisen tilin. No - ovat nuoria ja nälkäisiä eli velkaisia. Ja kuvio onnistuu huonon esimiestyön ansiosta.
Tuo km-korvausasia on sinällään niin monitahoinen etten itse asiaan ota sen suuremmin kantaa. Se on kuitenkin täysin ns. ammattikohtainen juttu ja erovaisuuksia on vaikea lähteä vertailemaan. Mutta kun saman työn sisällä manipuloidaan - eikun on erilaisia käytäntöjä!
Teen taas itsekin perusteluja oman auton km-korvauksille mutta teen sen verottajaa en tehokkuutta ajatellen. Ja siinäpähän sitten "kynäilen".
"Jälkimmäisellä ryhmällä km-korvaukset tekevät yleensä toisen tilin. No - ovat nuoria ja nälkäisiä eli velkaisia. Ja kuvio onnistuu huonon esimiestyön ansiosta."
Se on pahasta raha nuorille ja velkaisille.
Hyi, hyi...
Niin ja suon sen heille, mutta kun jo lähes mikromittakaavassa on havaittavissa että määrä voi olla pelkästään järjestelykysymys eikä niinkään tarvekysymys niin tuskinpa makromittakaavassakaan asia olisi jäänyt huomiotta.
"Se on pahasta raha nuorille ja velkaisille.
Hyi, hyi..."
- Ei en ole kateellinen - itse asiassa olen parhaillaan siirtämässä töitäni eli jakamassa ns hiljaista tietoa iloiselle ja reippaalle nuorelle miehelle. Tiedonnälkäiselle!
Eläke kutsuu. Mutta opetanko joka raon rahastuksen taidon moraalia? ... ja miten sen teen?
Km-korvaukset on monitahoinen ja ammattikohtainen asia.
Jos alennetut km-korvaukset johtavat vähemmän kuluttavien autojen hankintaan ja km-korvauksilla keinottelun vähenemiseen niin alennetut km-korvaukset on oikea kehityssuunta.
"Jos alennetut km-korvaukset johtavat vähemmän kuluttavien autojen hankintaan ja km-korvauksilla keinottelun vähenemiseen"
Niin paitsi että näillä kummallakaan ei ole kilometrikorvauksen kanssa mitään tekemistä.
Kyllä sitä ihminen haluaa säästää omia rahojaan ihan muutenkin.
Keinottelu varmasti lisääntyy tavalla tai toisella jos km-korvaukset eivät enää kata todellisia kuluja.
Muu kuin työajosta maksaminen on jo kiellettyä muutenkin joten siihenhän sitä olisi pitänyt puuttua eikä korvausten tasoon.
On niillä selkeä merkitys: rahaa hankitaan sitä varten, että sitä voitaisiin käyttää mukaviin asioihin. Eräs tärkeimmistä tyydytystä tuottavista hankinnoista on auto. Enemmän km-korvauksia merkitsee mahdollisuutta hankkia kalliimman auton. Tai paremmat lounaat.
Jos km-korvaukset eivät kata todellisia kuluja, niin useimmilla työpaikoilla ei sitten enää ajeta autoa tai työntekijä ottaa tappion niskoilleen jostain muusta syystä. Eräässäkin firmassa edestakaisesta matkasta kahden konttorin välillä (350km) voi laskuttaa 100 km edestä, koska bussikyyti maksaa 45e. Silti se ei tarkoita, ettenkö itse voisi valita autolla ajamista, eikä edes siksi, että olisi idiootti ja laskutaidoton vaan koska arvostan enemmän omaa mukavuuttani.
Eikä tämäkään ole riippumaton kontekstista: jos työajoa tulisi viisi kertaa viikossa, eikä kerran vuodessa, niin varmasti miettisin tarkemmin rahallista kokonaisvaikutusta.
Niinpä Aki! Siinä koko tietämyksesi km-korvauksista!
Pekka: TLDR
Perusjuttu, mutta sanon silti väliin. Tässä kuten monissa muissakin keskusteluissa väitellään määrittelemättä ensin aihetta.
1) keskustellaan siitä miten asiat ovat, todetaan asioita
2) ehdotetaan muutosta ja keskustellaan siitä, miten asiat sitten olisivat
Ykkösryhmään kuuluu esimerkiksi: "Busines to busines kauppa tehdään pääsääntöisesti naamakkain!"
kakkosryhmään kuuluisi: Jos kilometrikorvaukset menisivät verolle nykyistä helpommin, ei kannattaisi tehdä naamakkain niitä kaikkein pienimpiä kauppoja, olisi pakko miettiä vaihtoehtoja - esim. sähköpostimarkkinointi, skype tms.
Jani, tuolla markkinoinnin tietämykselläsi sinun kannattaisi ehdottomasti perustaa markkinoinnin konsultointitoimisto. Asiakkaanasi olisivat tietystysti busines to busines yritykset. Menestys olisi varmasti taattu!
Jännä. En maininnut käsittääkseni mitään, joka olisi paljastanut ylivertaisen tietämykseni markkinoinnista. :)
1) Tällä hetkellä teen työni puitteissa melko vähän asiakaskäyntejä
2) Jos työnkuvani muuttuisi, yrittäisin silti pitää asiakaskäyntien määrän mahdollisimman vähäisenä ja hoitaa muuttunutta työnkuvaa sähköisesti.
Jännä tupla.
Niinpä, tekisit markkinointia sähköisesti mahdollisuuksiesi mukaan. Niin tekevät muutkin yritykset. Tuskin kuitenkaan olet saanut yhtäkään suunnittelutilausta asiakastasi tapaamatta. Työhösi liittyvät työmaakokouksetkaan tuskin hoituvat sähköisesti.
Kauppaan liittyvät myös jälkimarkkinointi, huolto, takuutarkastukset, mahdolliset reklamaatiot ja niiden käsittely. Tuskin nekään sähköisesti onnistuvat?
Tapasin oululaisen arkkitehdin, joka perusteli minulle, että Oulu ei ole pohjoissuomea vaan keskisuomea. Hänen toimistollaan oli kaksi toimeksiantoa, molemmat Helsingin yliopistolta. Toinen oli sääasema Kilpisjärvellä ja toinen yliopiston kohde Helsingissä! Kumpaankin Oulusta yhtä pitkä matka!
Omasta ammatillisesta toiminnastani ei kyllä saa hyviä esimerkkejä. Koskaan en ole autoa omistanut, enkä kierrellyt markkinoimassa muutenkaan. Työmaat on käyty lähialueella polkupyörällä ja kauempana julkisilla. Kilometrit on laskutettu asiakkaalta valtion hyväksymän taksan mukaan, mutta verot on maksettu siltä osalta joka ylittää junalipun hinnan.
Mutta mitä kuvitteelliseen uraani markkinoinnissa tulee, niin todennäköisesti sen verkkomarkkinoinnin lisäksi täytyisi jokunen keikka heittää ihan livenäkin. Tämän henkilökohtaisen kohtaamisen ihanuuden varaisin kuitenkin vain kaikkein parhaille asiakkaille (tai niille jotka käynnistä erikseen maksavat tai jos tarjoilu toimii).
Ovelta-ovelle-kauppiaan kokemusta minulla on lapsuuden virpomisreissuista ja joistakin pullonkeruukiekoista luokkaretken hyväksi. Täytyy kyllä sanoa että ihmisten tapaaminen on hauskaa, mutta en parhaalla tahdollanikaan pysty muodostamaan laskelmaa, jossa henkilökohtainen läsnäolo saataisiin kannattavaksi liiketoiminnaksi...paitsi tietysti yhdistelmällä: verottomat kilometrikorvaukset + kohtuu halpa auto (jonka olisi hankkinut omaan käyttöön, huoltanut ja vakuuttanut joka tapauksessa). Tällöin nettoaa (45€ - bensa 12€) 28€/100km puhtaana käteen, eli moottoritiellä ajaessa ihan kohtuullisen tuntipalkan...jos joku siis sen maksaa.
Niinpä Jani! Se mitä kerroit, oli omaa elämääsi. Todellisuus yritysmaailmassa voi olla jotain muuta?
Ja täydennän vielä alkuperäisen kommenttini hengessä...
Jos toimisin markkinointihommissa...
1)...ja kilometrikorvaukset säilyisivät ennallaan, ajelisin todennäköisesti enemmän autolla.
2)...ja verovapaiden kilometrikorvausten maksamista tiukennettaisiin ehdotetusti, ajelisin todennäköisesti vähemmän autolla.
Vain toinen toteutuisi ja jäisi hamaan maailman tappiin asti arvoitukseksi olisiko se toinen vaihtoehto ollut minun tai tämän maailman kannalta parempi vai huonompi. Tätä arvoitusta voi kuitenkin spekuloida.
Uskotko Jani vakavissasi, että ihmiset, jotka työssään joutuvat paljon ajamaan, vapaaehtoisesti ajaisivat "vain km-korvauksen takia" yhtään ylimääräistä? Noin 2:n miljoonan kilometrin kokemuksella voin sanoa, eivät varmasti! Ei se ajaminen välttämättä ole niin hauskaa!
Huomautan, ennen kuin alat spekuloida km-korvausteni määrää, siinä on kaikki ajamani kilometrit mukana. On autoedulla ajettu työkilometrejä, on km-korvauksella ajettuja ja siinä on joukossa myös kaikki yksityisajoni!
Uskon että ne jotka ajavat työkseen paljon, laskevat vaivannäön ja saatavan hyödyn (joko ihan numeroilla tai sitten "lonkalta"). Isommassa organisaatiossa joku toinen laskee ja kolmas (pomo) tekee ratkaisut ja antaa työmääräyksen.
Tämä hyöty/vaivannäkö suhdelaskelma muuttuu (keskiarvoisesti), jos kilometrikorvausten verovapaa määrä pienenee.
a) Jollakulla ajojen määrä säilyy ennallaan
b) Joku onnistuu ehkä karsimaan ajojen määrää ja saa tilalle työtehtäviä, joissa autoa ei tarvita.
Mikäli 0,45€ kilometrikorvaus on vastannut todellisia kustannuksia, niin tapauksen a henkilö joutuu pyytämään jatkossa kilometrikorvauksien lisäksi verollista tuloa säilyttääkseen elintasonsa. Tapauksen b henkilö pyrkii tietenkin pääsemään ajokilometreistä eroon kokonaan.
Voi myöskin tapahtua niin, että työntekijät aamuisin hakevat työpaikan pihasta ainoastaan työhön tarkoitetun auton, ja palauttavat sen sinne työmatkan jälkeen, ennen kotiin palaamistaan. Silloin tarvitaan hyvin usein kaksi autoa yhden sijasta nykyiseen verrattuna. Suuri kansantaloudellinen säästö?
Jos 0,45€/km korvaus vastaa todellisia kustannuksia, ei pitäisi olla mitään merkitystä sillä kenen omistamalla autolla keikka ajetaan.
Kuvailemassasi esimerkissä työntekijöiden ei tarvitsisi vaihtaa omaa autoaan niin usein, joten autokaupan määräkin säilyisi ennallaan.
Jos kilometrikorvaus laskee tasolle 0,43€/km. Työnantaja voisi valita auton, jonka ylläpito on 0,02€/km halvempaa. Esimerkiksi jos työntekijöiden omassa käytössä olevien autojen keskikulutus on ollu tasan 7 litraa satasella, voi työnantaja hankkia auton jonka kulutus on 6,88 l / 100 km. (jos 1,7 €/ litra).
Ylläpitokustannusten ero hoituu bensalaskussa, joten auton huollosta ei tarvitse tinkiä lainkaan.
Mitä auton hankintahintaan tulee, niin firman työkaluksi hankittu auto on firman kulu. Säästöä tulee verrattuna yksityishenkilön tekemään hankintaan siltä osin, kun yksityisauto on kuitenkin osittain omassa käytössä ja se osuus on maksettu verotetusta ja sosiaalikuluilla vähennetystä palkasta.
Kansantaloudellisiin säästölaskelmiin onkin vaikeampi päästä käsiksi. Verotettavaa tulee lisää siltä osin, kun aiemmassa järjestelmässä on tapahtunut väärinkäytöksiä tai virhearvioita. (eli on esimerkiksi maksettu pienempää palkkaa, jota on kompensoitu kilometrikorvauksin)
Ehkä kiusallisinta on se, että väärinkäytöksen uhriksi joutunut työntekijä joutuu pyytämään lisää oikeaa palkkaa työstään. Semminkin kun on ollut tavallaan itsekin hyötymässä siitä aikaisemmin ja ehkä hiljaisesti hyväksynyt tilanteen.
Kyllä sillä jokin merkitys työn tehokkuuden osalta on. Nykyisessä systeemissä lähdetään töihin kotoa, ei työpaikalta. Auton hakeminen työpaikalta vie aikansa. Samoin sen palauttaminen. Eli työteho kärsii. Työpaikalla jonkun pitää erikseen tarkistaa renkaiden kunto, hoitaa huollot ja korjaukset. KM-korvaussysteemissä nämä lankeavat suoraan korvauksen saajalle. Väitän blogin otsikon mukaisesti, että nämä kaikki asiat vaikuttavat työtehoon!
Sen huoltoon käytettävän ajan voi vastavuoroisesti käyttää johonkin muuhun työtä hyödyttävään toimeen. Auton hakeminen työpaikalta ei kyllä tuollaisessa esimerkissä (liekö lähellä omaa työnkuvaasi, ei sillä väliä) ole varmaankaan kovin tehokasta. Monissa ammateissa ja työtehtävissä työpaikalla on kuitenkin käytävä aika ajoin joka tapauksessa, jopa päivittäin.
Tehokkuutta täytyy hakea lyhentämällä ajomatkoja, jos korvaus jää alle todellisten kustannusten. Mutta! Työnantaja on se, joka päättää kilometrikorvausten määrän. Valtio määrittää ainoastaan sen, kuinka ison osan siitä saa verottomana. Tämän näkökulman puiminen ansaitsisi ehkä jopa oman ketjunsa, koska tuskin tätä linjaa enää lukevat muut kuin me kaksi. (mielenkiintoista keskustelua joka tapauksessa)
Eli, jos autoa käyttävä työntekijä joutuu sitten sen "työauton" kunnon ja renkaat tarkistamaan, ja hoitamaan huollot, katsastukset, pesut ym. auton pitoon liittyvät asiat, ovat ne kaikki työtehoa haittaavia tekijöitä. Km-korvaukseen kaikki nämä asiat sisältyvät jo valmiiksi!
Jos autoa huoltaa työajalla, niin silloin se on sen henkilön työtä, samalla tavalla kuin autokorjaamon tyyppienkin työ. Eri keskustelu on se, mikä on hyödyllistä työtä ja mikä ei.
"esim. sähköpostimarkkinointi, skype"
heh, heh...
paljonkos niitä insinöörejä jäikään työttömäksi sieltä Nokialta?
minusta on insinöörinkin etu olisi että myyntimiehet pysyvät liikenteessä.
muuten ei löydy ikinä niitä korvaavia työpaikkoja.
kansantalous ei kestä autoilun vähentämistä eikä valtiontalous.
uusi autotekniikka tekee siitä myös ekologisempaa kuin julkinen liikenne.
tehokkaampaa se on ollut aina.
eli lisää autoja vaan niin hyvin menee.
veronkorotukset olisi paras kohdistaa sellaisiin kohteisiin joissa ne tuottavat valtiolle myös tuloja.
tämä leikkaus ei tuota muuta kuin virkamiesten osalta.
kulut kyllä nousevat jos virkamiehille joudutaan jatkossa ostamaan kaikille työsuhdeautot.
Kyllä autossa ja automatkalla tehdään nykyään useasti tosi paljon työtä puhelimitse.
Ei työttömät eikä eläkeläisetkään saa minkäänlaisa korvauksia. Näilä kilometrikorvauksilla maksetaan auto ja bensa. Kaikille sama hinta!! Apartheid lopetettava!
Kirjoita kommentti
Kommentoi 96 kommenttia