*

ryyti suomalainen näkökulma

Muistutus Suomen sisäisestä tärkeysjärjestyksestä

Tänään (5.2.13) liputetaan koko maassa J.L.Runebergiä, joka ei kirjoittanut yhtään runoa suomeksi eikä osannut suomea.

Huomenna, 6.2. on saamelaisten kansallispäivä, jolloin tietenkään valtakunnallista liputusta ei järjestetä.

Kerroin tämän tärkeysjärjestyksen azerbaidzhanilaiselle vaihto-opiskelijalle. Hän ymmärsi heti mistä on kysymys. Ahaa, teilläkin on siis eriarvoisia ihmisiä historian vuoksi.

Kirsikkana kakussa J.L.Runebergin väitetään olevan suomalaisten kansallisrunoilija. Kuka siihen uskoo kuka ei. Eino Leinohan  suomalaisten kansallisrunoilija on vai mitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Älä viitsi Ryyti! Vaihda välillä levyä!

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Kirjoitan suomalaisesta (finsk) näkökulmasta. Ei se kaikkia tarvitsekaan miellyttää.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Taidat kirjoittaa enemminkin Väinö Linnan näkökulmasta!

Käyttäjän Holmes kuva
Jens Fogelholm

Kyllä suomenruotsalaisetkin ja ruotsinkieliset suomalaiset ovat ihan yhtä suomalaisia kuin sinäkin olet. Ei ole väliä runoiliko suomalainen vaikkapa venäjää tai kiinaa tai ruotsia niin runoilija silti on ja pysyy suomalaisena.

Edwin Blumeaux

Suomessa liputetaan Kustaa II Adolfin kuolinpäivän kunniaksi. Päivä on nimeltään ruotsalaisuuden päivä.

Vietetäänkö Ruotsissa suomalaisuuden päivää, tai Suomessa venäläisyyden päivää?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsissa liputetaan Kustaa Adolfin eikä ruotsalaisuuden päivää!

Edwin Blumeaux

Suomessa liputetaan ruotsalaisuuden päivää, joka on juliaanisen kalenterin mukaan Kustaa II Adolfin kuolinpäivä.

Liputuspäivä on RKP:n aikaansaannoksia ja Kustaa II Adolf oli kaatunut kolmikymmenvuotisessa sodassa, jonka yhteydessä luotiin pohja Ruotsin suurvalta-asemalle.

Ruotsissa ei edelleenkään liputeta suomalaisuuden päivää, vaikka Ruotsissa on suuri suomalaisvähemmistö, eikä Suomessa venäläisyyden päivää, vaikka Venäjä Suomea toistasataa vuotta hallitsi ja Suomessa on suuri venäläisvähemmistö.

Laulakaa vain Modersmålets sångia silmät kiinni totuudelta jos haluatte.

Siirtomaa-aikojen herruutta ei ole menetetty.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #6

"vaikka Venäjä Suomea toistasataa vuotta hallitsi"

Venäjä ei hallinnut Suomea. Venäjän valtionpäämies, joka hallitsi myös Venäjää keisarina, oli samalla kutakuinkin omana hankkeenaan mysö Suomen suurruhtinas. Hän hallitsi kahta eri maata, joissa oli eri lait ja omat hallintokoneistonsa, omat budjettinsa.

Autonomian ajan Suomi oli vähintään yhtä itsenäinen kuin EU-Suomi.
Jos Suomi nyt on itsenäinen, silloin Suomi on ollut itsenäinen jo 204 vuotta. Suomen ensimmäinen itsenäisyyspäivä, 29 maaliskuuta, jolloin Aleksanteri antoi vakuutuksensa, tulisi olla virallinen liputuspäivä!!!

Kaarina Piipponen Vastaus kommenttiin #6

Olavi Salokankaan kommentti Helena Erosen blogissa "Suomi on ruotsalainen":

"Tunnettu rosvokuningas Kustaa II Adolf kunnostautui suomalaisten tapattamisessa erityisesti. Meidän suomenruotsalaisemme - finländare -, kuten he itse itseään kutsuvat erotukseksi meistä muista, juhlivat ruotsalaisuuden päivää idolinsa rosvokuningas Kustaa II Adolfin päivänä. Se on heidän tapansa osoittaa "isänmaallisuuttaan ja sivistystään" ja se heille suotakoon.

Helsingin Sanomien kertoman mukaan Etelä-Saksan Baijerissa yhä vieläkin pelotellaan pikkulapsia sanoin, jos et ole kiltisti, niin paha Gustav tulee ja vie sinut. Kustaa II Adolfia juhlitaan vain Pohjois-Saksan luterilaisten parissa ja Suomen finländareitten joukossa. Edes itse riikinruotsalaiset eivät Helsingin Sanomien mukaan Kustaata juhli, vaan häpeävät.

Vuosina 1630-1648 Saksassa palveli 25 000 sotilasta suomalaisissa rykmenteissä. Heistä kaatui 11 000 eli hirveä määrä Suomen sen hetkiseen arvioituun väkilukuun verrattuna, väkilukuun, jonka arvioitiin olleen vain 350 000.

Ruotsin kuninkaitten sodat varsinkin Venäjää vastaan aloitettiin joskus varsin kevytmielisesti. Eiköpä joku sota lie aloitettu siksikin, kun upseereille oli juuri sattumoisin saatu uudet univormut ja niille piti saada koekäyttöä. Ja Suomen rajat jätettiin vain suomalaisten itsensä puolustettaviksi itse emämaan ollessa turvassa."

Lasse Laaksonen Vastaus kommenttiin #8

Rädda barn r.f. Ruotsissa on virallisilla nettisivuillaan neuvonut vanhempia tarkkailemaan lapsiaan fasismin varalta. Jos he juhlivat Kustaa II Adolfin, murhaajakuninkaan päivää, niin he voivat olla uusnatseja.

Kun kerran tuo on tosiasia ja meidän valtionjohtomme sen tietävät (kun olen sen heille osoittanut), niin meidän valtiojohtomme on tietoisesti uusnatsismin kannattajia, heidän natsionaliteettinsa ei toki ole Saksa, vaan Ruotsi.

Kaarina Piipponen Vastaus kommenttiin #9

Mielenkiintoista. Mitähän kaikkea vielä paljastuukaan.

Tässä Richard Järnefeltin blogissa lisää luettavaa:

http://www.touche.bz/fi/?q=blogs/richard-j%C3%A4rn...

Ja tässä Teemu Tilaeuksen blogissa:

Suomen kielen puolustuspuhe

http://www.touche.bz/fi/?q=content/suomen-kielen-p...

Jaakko Anttila Vastaus kommenttiin #8

Ruiske änkyrätautiin:

Sata vuotta uskonpuhdistuksen jälkeen Saksan katolinen liiga päätti toteuttaa "vastauskonpuhdistuksen" nykyisessä Saksassa, Tsekinmaassa ja Skovakiassa. Böömin ja Määrin luterilaiset ruhtinaat mestattiin ja päät nostettiin pylväiden päihin Prahassa. Sen jälkeen vastauskonpuhdistus toteutettiin armottomasti Böömissä ja Määrissä.

Tanskan kuningas lähti sotaan pelastamaan Saksan luterilaisia, mutta kärsi murskatappion jo ensimmäisessä taistelussa, koska sen ajan taitavimmat sotapäälliköt Tilly ja Wallenstein johtivat katolisia armeijoita. Ruotsin kuningas liittoutui katolisen Ranskan (kardinaali Richelieun) kanssa ja Ruotsin ja Ranskan väliintulo pelasti Saksan luterilaiset täydelliseltä tuholta.

Katolinen liiga määräsi itse 30-vuotisen sodan luonteen ryöstämällä ja tuhoamalla sodan alussa luterilaisen Magdeburgin kaupungin. Seitsemän kuukauden piirityksen jälkeen koko kaupunki tuhottiin ja sen asukkaat teurastettiin barbaarisella tavalla. Sen jälkeen koko 30-vuotisen sodan ajan Ruotsin armeija jakoi "Magdeburgin oikeutta" katolisille vangeille.

Kansalliset armeijat perustettiin vasta Saksan yhdistymisen jälkeen 1800-luvun loppupuolella. Sitä ennen armeijat kooostuivat palkkasotureista, joista kuuluisimpia olivat kroatialaiset ja hessiläiset palkkasoturit. Tanskan kuiningas kokosi 20 000 miehen palkkasoturiarmeijan lähtiessään auttamaan Saksan luterilaisia.

Ruotsin armeija 30-vuotisessa sodassa nojasi määrällisesti ennen muuta ulkomaiseen palkkasotilasjalkaväkeen. Ruotsin armeijan saapuessa Saksaan vuonna 1630 jalkaväki oli monikansallista: muun muassa englantilaisia, skotteja, suomalaisia ja ruotsalaisia. Ratsuväki ja tykistö olivat sen sijaan koottu ainoastaan ruotsalaisista ja suomalaisista joukoista.

Suomalaisten joukkojen kokonaisosuus Ruotsin sotaväestä 1600-luvulla oli runsaat 30 prosenttia. Ratsuväessä suomalaisten joukkojen osuus oli kuitenkin oleellisesti suurempi. Vihollisen pelkäämät hakkapeliitat.

Ranska liittyi 30-vuotiseen sotaan Ruotsin puolella vuonna 1636. Sen jälkeen Ruotsin armeija teki selvää jälkeä ja Habsburgit ja muut katoliset olivat perikadon partaalla, kun 30-vuotinen sota päättyi Westfalenin rauhaan vuonna 1648. Ruotsi sai Länsi-Pommerin ja Bremenin ja Stettinin hiippakunnat. Sveitsi ja protestanttinen yhdistyneet Alankomaat tunnustettiin itsenäisiksi.

Kansainvälinen Punainen Risti perustettin vasta vuonna 1869 Solferinon taistelun yhteydessä. Ennen Kansainvälisen Punaisen Ristin perustamista Euroopan taistelukentillä liikkuivat taistelujen jälkeen vain ruumiinryöstäjät.

Kaarina Piipponen Vastaus kommenttiin #12

Tarkoitatko, että O. Salokankaan kommentti oli änkyräkommentti ja sinä haluat antaa ruiskeen änkyrätautiin. Hänen kommenttinsahan perustui Helsingin Sanomien artikkeliin. Silloinhan sinun tulisi antaa Helsingin Sanomille änkyräruiske.

Entä nämä esittämäsi tiedot? Ovatko ne yhtään sen antiänkyrämpiä?

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Juhani Sademaa kirjoitti asiaa. Suomen valtio syntyi todella jo 204 vuotta sitten. Sitä ennen mitään Suomea ei edes ollut olemassa eikä myöskään mitään Ruotsi-Suomea, oli vain Ruotsin Itämaa, monin tavoin, ennen muuta kielellisesti, sorrettu periferia, Ruotsin puolustusvyöhyke Venäjää vastaan.

Runeberg ei todellakaan ansaitse minkäänlaista kansallisrunoilijan titteliä. Hän halusi kyllä asua Suomessa mutta vain ruotsinkielisessä Suomessa. Hänen suhtaumisestaan suomenkielisiin kertoo hänen ihmettelynsä Elias Lönnrotista: Kuinka noin viisas mies voi olla syntyjään suomenkielisestä perheestä? - Siinä meillä koko kansan kansallisrunoilija!

Jaakko Anttila

J.L. Runeberg oli ruotsinkielinen suomalainen kauan ennen kielitaistelun alkamista. Runeberg loi ihannoivan kuvan suomalaisesta rahvaasta ja suomalaisesta maisemasta. Hirvenhiihtäjät. Vänrikki Stoolin tarinat.

"Heinäkuun 5. päivä":
Rannalta tältä palasen/ maat´ ihanaista isien/ sa näet, nuorukainen:/ kuin Virtain järvet ihanat/ on Saimaan sadat lahdelmat,/ Imatra pauhaavainen/ ja Vuoksen aallot vaahtoisat." (suom. Paavo Cajander)
Runossaan Runeberg lataa meihin maisemaan sidottua isänmaallisuutta.

Zachris Topelius oli ruotsinkielinen suomalainen kauan ennen kielitaistelun alkamista. Zachris Topelius loi ihannoivan kuvan Suomen kansan historiasta. Välskärin kertomuksia. Talvi-iltain tarinat.

Topelius kirjoitti satoja runoja. Topelius tunnetaan Suomen maisemia kuvaavista teoksistaan, kuten runosta Kesäpäivä Kangasalla, joka kuuluu Sylvian laulut -sarjaan. Toinen sarjan lauluista elää joululauluna Sylvian joululaulu. Topeliuksen tuotantoa on myös Varpunen jouluaamuna. Topelius osallistui virsikirjakomitean työhön, ja esimerkiksi virret Ei valtaa, kultaa, loistoa ja Totuuden Henki ovat hänen kirjoittamiaan. Topelius muistetaan myös "satusetänä": hän kirjoitti lapsille opettavaisia ja hyvin suosittuja lastensatuja, kuten "Koivu ja tähti", "Adalminan helmi" ja "Sampo Lappalainen"" teoksessaan Lukemisia lapsille.

Topelius laati myös Suomen kansakouluissa vuosikymmenien ajan oppikirjoina käytetyt Luonnon kirjan ja Maamme kirjan. Luonnon kirja käsitteli kasvi- ja eläinoppia sekä geologian, fysiikan ja kemian alkeita, Maamme kirja Suomen maantiedettä ja historiaa.

Tuliko selväksi?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Jäi kertomatta,että alunperin on Limingan Toppiloita. Kävi koulua ja tulivat ruotsinkielisiksi. Sitä aikaa kaivataan kovasti pakkoruotsin kannattajien joukoissa.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Kun Ruotsin valta loppui 1809 oli Suomen alue yksi Euroopan takapajuisimmista ja köyhimmistä. Ruotsi ei Suomeen panostanut.
Kauppaa esim. tervakauppa käytiin Tukholman kautta. Ei suoraan.

Asukasluku oli n. 800 000. Vuodesta 1809 seurasi rauhan aika. Verotulot jäivät Suomeen. Sotia ei käyty. Kansa vaurastui. Asukasluku lähti nousuun.

Kaupunkeja ja kauppaloita perustettiin sisämaahankin.(=kaupankäyntioikeudet laajenivat suomenkielisille seuduille)

Toimituksen poiminnat