*

ryyti suomalainen näkökulma

Sotiemme sankarivainajat kunnittain

  • Sotiemme sankarivainajat kunnittain

Itsenäisyyspäivän kunniaksi kun puolustusministeri on Rkp:stä ja hän päättää mikä varuskunta lakkautetaan.

Sotiemme sankarivainajat kunnittain. Lähde: Isänmaan puolesta. Suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945. Tarmo Metsälä.


Vähiten kunnan miesmäärästä laskettuna kaatuneita talvi- ja jatkosodassa. (Kuntia oli silloin 550 kpl)

550. Jomala
549. Lemland
548. Hammarland
547. Mariehamn
546. Bergö
545. Iniö
544. Korpo
543. Kronoby
542. Karleby/Öja
541. Nagu
540. Nykarleby
539. Pedersöre
538. Övermark
537. Houtskär
536. Maksmo
535. Terjärv
534. Hiittis
533. Nedervetil
532. Närpes
531. Hangö
530. Munsala
529. Brandö
528. Paattis
527. Esse
526. Kaskö
525. St. Karins
524. Västanfjärd
523. Kristinestad/Tjöck
522. Snappertuna
521. Pargas
520. Lapfjärd
519. Jeppo
518. Korsnäs
517. Säkylä
516. Bromarv
515. Piikkiö
514. Hongonjoki
513. Pojo
512. Jacobstad
511. Oravais

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ovatko luvut suhteutettu kuntien väestömääriin?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Kyllä se siinä on: Vähiten -kunnan miesmäärästä- laskettuna kaatuneita talvi- ja jatkosodassa.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Odotan mielenkiinnolla Tapio Oksasen kommenttia. Mikä siinä on niin pahaa jos Perussuomalainen(kin) osaa väistellä luoteja?

Vilho Juntunen

Jomalan kunnassa luotettiin varmaankin eniten Jumalaan. Siksi vähiten
vainajia sodissa.

Teppo Nygren

Kukaan ei mennyt sotaan tapettavaksi. En ymmärrä minkä tähden tuon tilaston tuohon tuot.
Meidän kunnassa oli "Белая смерть", joka yksistään ampui 542 puna-armeijan sotilasta. Voi siis olla sankari, vaikkei mennytkään tapettavaksi.
Niidenkin kuntien sodassa palvelleet miehet, joista ei miehiä puupalttoossa kotiin tuotu oli paljon miehiä jotka aiheiuttivat miestappioita viholliselle. Kuolintilastot eivät osoita sankaruutta, vaan sankariteot.
Kunnia kuitenkin niille jotka joutuivat suurimman uhrauksen eteen.
http://www.youtube.com/watch?v=s1fZHoHkoRo
(Ruotsalaisbändi Sabaton tehnyt suomalaisesta sotasankarista kappaleen)
Ei pidä muistaa pelkästään sodissa kuolleita, vaan myös niitä jotka onnistuivat säilyttämään henkensä, mutta jotka antoivat kuitenkin kaikkensa tämän maan hyväksi.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Teppo,

http://clark.puheenvuoro.uusisuomi.fi/90430-jussi-...

Eri säännöt Perussuomalaisille? Vai joko Teppo Nygren on käynyt puolustamassa Perussuomalaisia sivareita Tapio Oksasen Puheenvuorossa?

Marko Salo

Eli kun toinen puhuu sivareista niin te alatte puhumaan kaatuneiden asuinkunnista. Ei oikein avaudu idiootti kun olen.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Marko,

Sivarin katsotaan välttelevän "kunniakasta" kuolemaa taistelukentällä.

Kun laajennetaan tuota näkökulmaa kuntatasolle niin saadaan luettelo kunnista jonka miespuolinen väestö parhaiten välttyi tuolta "kunniakkaalta" kuolemalta.

Yritän siis tuoda keskustelun yksilötasolta yhteisötasolle.

Marko Salo

Eli syyllistät ihmisiä siitä että heidän rintamalinjallaan veli Venäläinen ampui huonommin. Aika härskiä sotaveteraanien halveeramista minusta.

Teppo Nygren

Enpä ole tutustunut Oksasen kirjoitukseen.
Minun pointtini oli kuitenkin se että lähes kaikki sotiemme veteraanit ovat pian manan majoilla ja heitä kaikkia on kiittäminen tästä itsenäisyydestä.
Joskus kun kaatuneiden omaisia oli elossa, niin kaatuneita muistettiin suuresta uhrauksesta isänmmaan puolesta, mutta täytyy muistaa että koko suomen kansa teki työtä suomen itsenäisyyden säilyttämiseksi. Jos kaikki olisivat kaatuneet, niin emme olisi itsenäinen kansa.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

"Yhtenäinen Suomi" puolueen kannattajakunta ei pidä siitä,että tällaisia asioita käsitellään edes netissä;)

Pekka Roponen

Maarianhaminasta meni sotaan vain vapaaehtoisia. Muuten taitaa olla kyse pienistä kunnista, jolloin sattuman merkitys on suurin. Tilastollisesti ei tästä otoksesta voi päätellä mitään.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Tilastollisesti ei voi myöskään päätellä mitään Perussuomalaisten sivareista. Varmaan kävitkin Pekka Roponen tuon toteamassa Oksasen Puheenvuorossa?

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Jarmo Ryyti! YK:n määräyksestä Ahvenanmaa oli demilitarisoitu. Katso sanakirjasta, mitä se tarkoittaa ellet muuten tiedä.

Kaatuiko sinulta veli itseltäsi. Minun velipuoleni kaatui.
Olen siis sinua isänmaallisempi!

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Kovasti olet vaivautunut sadaksesi vääristelyä aikaan. Kyllä siinä kirjassa varmaan on kuntien nimet sellaisessakin muodossa, että tyhmimmätkin teikäläiset ymmärtäisivät.

Lähde: Isänmaan puolesta. Suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945. Tarmo Metsälä.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Suomessa oli/on suomenkielisiä kuntia,kaksikielisiä kuntia ja ruotsinkielisiä kuntia.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Tämä oli ikäänkuin vastauksena minulle. Pitäisiköhän sinun saada opetusta luetun ymmärtämiseen? Mihinkähän olet vastaavinasi.

Suomessa on kuntia, joilla on vain ruotsinkielinen nimi, kuntia joilla on vain suomenkielinen nimi ja kuntia joilla on sekä suomen että ruotsinkielinen nimi.

Valtiotieteen maisterin odottaisi olevan säännönmukaisempi, eikä valitsevan ilmaisuaan johtamaan vääriin johtopäätöksiin. Muista myös, että kirjoitat etupäässä heikosti lukutaitoisille ihmisille!

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Wikipedia:

Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Tämän jälkeen siellä on oleskellut sotajoukkoja ainoastaan maailmansotien aikana.

Ahvenanmaan demilitarisaatiosta on sovittu Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta (SopS 1/1922). Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisaatiosta on erikseen sovittu vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä (SopS 24/1940). Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.

Vuoden 1922 sopimuksen mukaan Suomella on oikeus pitää Ahvenanmaalla tavanomainen poliisihenkilökunta sekä tuoda alueelle sen sisäisen järjestyksen ylläpitämiseksi tarpeellisia asevoimia väliaikaisesti. Tämän lisäksi alueen vesillä voi käydä ilman erityistä syytä enintään kaksi keveää suomalaista pinnalla kulkevaa sota-alusta. Erityisen syyn vaatiessa vesialueelle voi tuoda enintään 6 000 tonnin vetoisen laivasto-osaston. Ahvenanmaan saaristossa saa, Suomelta luvan saatuaan, oleskella enintään yksi ulkomainen sota-alus kerrallaan, mutta tavanomainen rauhallinen läpikulku on sallittu normaalin tavan mukaan. Suomen ilmavoimilla on oikeus lentää Ahvenanmaan yli, mutta laskeutuminen alueelle on sallittu vain hätätilanteessa.

Sotatilanteessa Suomella on vuoden 1922 sopimuksen mukaan oikeus miinoittaa Ahvenanmaan vesiä ja sijoittaa alueelle sen puolueettomuutta uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellisia joukkoja. Sopimuksen perusperiaatteena on kuitenkin, että allekirjoittajavallat jättäisivät sotatilanteessakin Ahvenanmaan sotatoimien ulkopuolelle.

Vuoden 1940 sopimus Ahvenanmaan demilitarisoinnista antaa Venäjälle Neuvostoliiton seuraajavaltiona oikeuden pitää Maarianhaminassa konsulaattia, jonka tehtävänä on tavanomaisen konsulipalvelutoiminnan lisäksi valvoa alueen demilitarisointia. Mahdolliset sen havaitsemat sopimusrikkomukset toimitetaan Ahvenanmaan lääninhallitukselle, minkä jälkeen asian tutkii suomalais-venäläinen tutkimuskomissio.

Ahvenanmaata koskevat demilitarisaatiosopimukset määrittelevät Ahvenanmaan demilitarisoidun alueen aluevedet käyttäen kolmen meripeninkulman sääntöä. Nykyään Suomi määrittelee kuitenkin aluevetensä ulottumaan 12 meripeninkulmaa uloimmista luodoista. Tämän vuoksi Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoalueeseen kuuluu myös sellaisia aluevesiä, jotka eivät kuulu demilitarisoituun alueeseen.

Ahvenanmaalaiset eivät ole ase­velvollisia, poikkeuksena yli 12-vuotiaina Ahvenanmaalle muuttaneet henkilöt.[21] Ase­palveluksen sijasta heidät voitaisiin Ahvenan­maan itse­hallinto­lain mukaan velvoittaa suorittamaan palvelusta luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muualla siviili­hallinnossa, mutta niin kauan kuin asiasta ei ole erikseen säädetty lakia, he ovat käytännössä kokonaan vapautetut ase­velvollisuudesta.[22] Jotkut ahvenan­maalaiset nuoret kuitenkin suorittavat varusmiespalveluksen vapaaehtoisina lähinnä Uudenmaan prikaatissa.

...lainaus loppuu...

Perussuomalaisista Tapio Oksanen on löytänyt 2 kpl sivareita ja paheksuu kovasti. Oletko Timo Ylönen käynyt jo kommentoimassa?

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Kun kovin kansallismielistä, isänmaanystävää ja sodanlietsojaa ei itseään sotiminen kiinnosta, on syytäkin arvostella.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Hyvä pointti,mutta kapea-alainen.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Koska ruotsinkieliset tunnetusti ovat pitkäikäisempiä kuin suomenkieliset, on ruotsalaisväestössä suhteellisesti enemmän kahdeksankymmentä täyttäneitä. Sitä sinä ymmärtämätön et myöskään ole ottanut huomioon.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Metsälä on suhteuttanut kaatuneet kuntien miespuoliseen väestöön 31.12.1939!

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Oliko tuo taas olevinaan joku vastaus. Eihän sitä sodanjälkeiseen väkilukuun voisikaan suhteuttaa. Siinä ei ole laksettu kaatuneita aseikäisitä miehistä, joka aiheuttaa vääristymää.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Sitten kun löytyy paremmat tilastot on tyydyttävä Metsälän aineistoon.

Tapio Oksanen osasi laskea kahteen kuitenkin;)

Teemu Tilaeus

Nousukassuomenruotsalaiset ovat päässeet vihreälle oksalle aikaisemmin, joten heillä on näin ollen parempi elintaso.

Näin kirjoittaa Sinulle,

Ädle och högaktade herr Teemu Tilæus, som hör till en gammal ansedda prästsläkten.

J.K. Pidätkö suomenruotsalaisesta ylimielisyydestä?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Paras on kuitenkin: "Men min lilla vän" jonka svekkuli sanoo (aikuiselle) finnelle kun svekkuli on eri mieltä. Siinä ei olla todellisuudessa ystävää ollenkaan.

Teemu Tilaeus

Hyvin keksitty, eipä ole tullut mieleenikään. Yleensä olen vain sanonut: ''Min kära''.

Matti Palviainen

Miten nousukassuomenruotsalaiset suhtautuivat veteraanien evakkoperheisiin alueillaan, (jos sinne sattumankaupalta joku perhe joutui, kuten tässä tapauksessa).

"Eri vaiheiden jälkeen sijoituspaikaksemme osoitettiin Pohjanmaan ruotsinkielisellä alueella, lähellä Kristiinankaupunkia oleva kylä ja siellä vanha, autio ränsistynyt talorähjä, jonka ulkorakennuksetkin olivat osittain sortuneet. Sota loppui aikanaan ja vanhempammekin pääsivät luoksemme.

Jo ensimmäisestä päivästä alkaen huokui ympäristöstä meitä kohtaan viha ja pahansuopaisuus, vaikka kaiken kokemamme jälkeen kaipasimme ymmärtämystä ja ystävyyttä. Isä ei saanut työtä paikkakunnalta ja joutui lähtemään Jyväskylään hankkimaan elantomme. Tämän jälkeen, paikallisten huomattua ettei talossa ole miesväkeä, viha alkoi saada entistä ikävämpiä muotoja. Me lapset saimme ulkona olla aina varuillamme, ettei kimppuumme käytäisi. Kylän varttuneempi nuoriso, joukossa useita aikuisia miehiä, kiersi ilta- ja yöaikaan ympäri taloa vetäen pystyrimoitettua seinää myöten laudanpätkää, paukauttaen sillä aina nurkan kohdassa. Seiniin jysähteli kiviä ja metelöinti oli kova. Kuulimme olevamme "ryssiä" ja meitä kehotettiin painumaan sinne mistä olimme tulleetkin. Pelkäsimme tietenkin kovasti, emmekä voineet ymmärtää miksi meitä niin vihattiin suomenkielisyytemme ja karjalaisuutemme takia. Emme olleet heiltä mitään vieneet, emme mitään pyytäneet, ainoastaan katon päämme päälle olimme siitä autiotalosta saaneet. Pelkureita nämä raukat kuitenkin olivat. Kun isä oli käymässä kotona, eivät uskaltaneet tulla pihaan, vaan huutelivat suurella joukolla tien takaa hävyttömyyksiä. Jos ulko-ovi kolahti, silloin näitä "sankareita" vietiin. Pelkäsivät sodat käynyttä miestä, onneksensa.

Olihan sitä muutakin. Saatiin kerran sellainen avustuspaketti Amerikasta. Niitähän lähettivät eri järjestöt ja yksityisetkin puutetta kärsiville sodan jaloista paenneille ja sotaorvoille. Ainakin meille se tuli erään paikallisen "viranomaisen" kautta. Huomasimme heti, että se oli avattu ja sinne oli laitettu poisotettujen tilalle vanhoja rikkinäisiä ja likaisia rytkyjä. Malliksi oli jätetty jotain alkuperäistäkin, jopa karamellipussi ja suklaalevy. Äiti oli aika katkera ja vihainen, olivathan varsinkin vaatteet silloin vaikeasti saatavissa. Sanoi kuitenkin, että "annetaan olla, jospa tämän tekijä elää vielä suuremmassa hädässä ja ahdingossa kuin me evakot".

Aikanaan muutimme sieltä pois, mutta vielä muuttokuorman päällä istuessamme matkalla asemalle, saimme kuulla mitä olimme ja minne kuuluimme. Kuitenkin nämä huutajat olivat saaneet elää turvallisesti omissa kodeissaan, kaukana sodan kauhuista. He käyttäytyivät aivan kuin suomenkieliset olisivat olleet alempiarvoisia ja huonompia ihmisiä kuin he itse. Emme painaneet päätämme alas. Äidin kehotuksesta katsoimme heitä suoraan silmiin ja siellä alkoivat päät painua. Eivät he pystyneet meitä lannistamaan, emme lähteneet sieltä painostuksesta, vaan omasta tahdostamme." http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet...

"Pelkureita nämä raukat kuitenkin olivat. Kun isä oli käymässä kotona, eivät uskaltaneet tulla pihaan, vaan huutelivat suurella joukolla tien takaa hävyttömyyksiä. Jos ulko-ovi kolahti, silloin näitä "sankareita" vietiin. Pelkäsivät sodat käynyttä miestä, onneksensa."

Ruotsalaisalueilla - ja erityisesti Pohjanmaalla - oli paljon miehiä, jotka eivät yksinkertaisesti lähteneet armeijaan, (jota paikalliset viranomaiset katsoivat läpi sormien) sekä niitä, jotka 1944 litosivat pakoon Pohjanmaan kautta Ruotsiin.

"Tästä on olemassa julkaistu tutkimus: Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).

Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla."

http://tappis.0catch.com/Munsalan-viikingit.htm#KA...

Onko tuo bättre folk roskaväen kuorrutettu nimitys?

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Noin ei kyllä ruotsinkielinen kirjoita!

Teemu Tilaeus

Timo Elonen, hyvä huomio. Noin kirjoittaa vain riikinruotsalainen Personhistoriks tidskrift, sukulaisistani. Tiedätkö muuten kyseistä julkaisua?

Vastaa nyt kysymykseeni, pidätkö suomenruotsalaisesta ylimielisyydestä, jotta tiedän käyttäytyä sinua kohtaan toivomallasi tavalla. Sinähän olet osoittaunut hieman svekomaaniksi.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Tilaeus valehtelee: "en gammal ansedda prästsläkten."

Näin eivät edes peruskoulun viimeisellä olevista läksynsä jotenkin tehneet kirjoita.

Suomenruotsalaista ylimielisyyttä en ole kohdannut. Esimerkiksi Tillaeusin ylimielisyys pikkuisen ärsyttää. Ja kukapa ylimielisyydestä pitäisi. Kysymys onkin retorinen. Sillä itse asiassa väitetään jotain. Tai yritetään todistaa omia ennakkoluuloja.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Onko tuo pitkä vastaus siksi, että kannattajasi eivät niin pitkää juttua jaksa lukea eivätkä ymmärrä ja luulevat sinun kumonneen Ahvenanmaan demilitarisoinnin?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Pitkä vastaus siksi,että se on tyhjentävä. Melkein sekin.

Alun perin Ahvenanmaan demilitarisoi Venäjä Iso-Britannian vaatimuksesta Krimin sodan jälkeen.

Jostain syystä se on jätetty mainitsematta Ahvenanmaan demilitarisointia käsittelevässä wikipedia-kirjoituksessa.

Maarianhaminkin on venäläisten perustama kaupunki. Jostain syystä noita seikkoja ei kauheasti korosteta;)

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Toisille Wikipedia on Jumalan sanaa todempaa. Tämä on myös Wikipediasta.

Esimerkiksi Ahvenanmaa sekä Etelä-Korean ja Pohjois-Korean välinen raja on demilitarisoitu Kansainliiton tai YK:n päätöksellä. - - -

Demilitarisointisopimuksen osapuolia on yleensä kaksi, esimerkiksi Ahvenanmaan tapauksessa Suomi ja Ruotsi.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Ahvenanmaan demilitarisointi sopii minulle oikein hyvin. Sekin sopii minulle jos ja kun joku yksityishenkilö demilitarisoi itsensä.

Keskisuomalaisen x-päätoimittaja Erkki Laatikainen esitti,että Keuruun varuskunnasta tehtäisiin kaksikielinen varuskunta 6.12.11 Ksml:ssä.

Hyvä idea minusta.

Käyttäjän teemukakkuri kuva
Teemu Kakkuri

Suopeasta suhtautumisesta Karjalan evakkoihin ei voi juuri kukaan ylpeillä. Heihin suhtauduttiin kylmäkiskoisesti ihan kaikkialla Länsi-Suomessa.

Ruotsinkielisten rannikkokuntien mieshukka selittyy parhaiten aselajilla. he palvelivat enimmäkseen rannikkotykistössä ja laivastoasemilla, joissa kuolleisuus ei ole maavoimien rintamataistelujen luokkaa.

Nämä asiat nyt kyllä kuuluvat yleistietoon kaikilla, jotka ovat vähänkin seuranneet sotahistoriallista keskustelua maassamme. En ymmärrä, mitä palvelee tekeytyä tietämättömäksi.

Marko Salo

Taidettiin suhtautua kaikkialla Suomessa. Olihan siinä muutama suu lisää ruokittavana ja kuinka moni siihen aikaan luopui ilolla maanviljelysmaastaan etc kun heitä alettiin asuttaa.

Käyttäjän teemukakkuri kuva
Teemu Kakkuri

Tilat oli ahtaat ja perheet isoja. Sopeutuminen tulokkaisiin kesti kauan.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Surullista on, että minunkin lähistölläni elää nelikymppinen mies, joka vanhempiensa perintönä vieläkin puhuu karjalaisista laiskoina epäluotettavina ja itseään kehuskelevina ihmisinä. Viimeksi kuultuna: naiset tekevät työt,äijä vaan makaa, niinkuin karjalaiset tekivät.

Jaakko Anttila

"Längelmäki on sikälikin surullinen tapaus,koska siellä kaatui myös sisällissodassa paljon miehiä."

Länkipohjan taistelun jälkeen Uotilan kivinavettaan piiloutuneet punaiset ammuttiin konekivääreillä ja kaksi päivää myöhemmin Vilkkilästä perunakellarista löydetyt 13 punaista ammuttiin Längelmäveden jäällä. Längelmäen hautausmaalla punaisten graniittisessa muistomerkissä on 80 nimeä, joista suurimman osan kotipaikaksi on merkitty Tuusula.

Ennen Länkipohjan taistelua punaiset teloituskomennuskunnat liikkuivat Orivedellä, Eräjärvellä ja Längelmäellä (kuten kaikilla punaisten hallussa olleilla alueilla) toteuttamassa komentajansa etsi ja tuhoa -käskyjä. Ratsuilla liikkuneet lentävät punaiset teloittivat sekä luokkavihollisia että maltillisia vasemmistolaisia. Sen lisäksi punaiset kiduttivat ja teloittivat Längelmäen kirkkoherran. Kirkkoherra haettiin pappilasta, kirkkoherraa sohittiin pistimillä jo pappilan prtilla ja kidutuksen jälkeen kirkkoherra surmattiin ohimolaukauksella Längelmäveden rannassa ja ruumis piilotettiin riisuttuna riihen alle. Lähde: vuonna 2011 julkaistu Längelmäen kunnan historia.

Suomalaiset olivat syvästi uskonnollisia presidentti Mauno Koiviston työläisvanhempia myöten. Lähde: Mauno Koiviston muistelmakirja "Koulussa ja sodassa", 1998.

Tieto kirkkoherran kiduttamisesta ja murhaamisesta levisi valkoisen armeijan keskuuteen ennen Länkipohjan taistelua. Körttiläisen talonpoikaisarmeijan kosto oli hirmuinen.

Eversi Pajari komensi Längelmäen komppanian hyökkäämään järven yli kohti Tolvajärven kannaksen harjua 14.12.1939. Isäni kertoman mukaan tappiot olisivat olleet vieläkin suuremmat, elleivät ryssät olisi ampuneet Längelmäen miesten yli suurimman osan ajasta. Längelmäen komppanian hyökkäyksen tuloksena oli Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pienestä Pyhännän kunnasta kaatui prosenttuaalisesti eniten ja pääsääntöiseti Kiestingin motissa,myös Haapavetisiä ja Kärsämäkisiä tuoni korjasi tuossa motissa runsaasti, komentaja Turtolakin kaatui.

Toimituksen poiminnat