Puolet presidenttiehdokkaista on asevelvollisuudesta vapautettuja
Puolet presidenttiehdokkaista on vapautettu aikoinaan asevelvollisuudesta. Se ei kuitenkaan estä heitä pyrkimästä puolustusvoimien ylipäälliköksi. Ylioppilaat Arhinmäki, Biaudet, Haavisto ja maisteri Essayah ovat saaneet aikoinaan vapautuksen varusmiespalveluksesta.
Kuka mistäkin syystä. Joku händikäppi kuitenkin. Noiden presidenttiehdokkaiden innoittajana on ilmeisesti ollut tämä nykyinen presidentti. Oma asevelvollisuudesta vapautuminen tekee helpommaksi lähettää suomalaisia aseellisiin konflikteihin?
Ideaalimaailmassa ei ole sotia. Nuo presidenttiehdokkaat elävät ideaalimaailmassa. Ikävä kyllä sellaista ei ole. Kiva olisi jos olisi. Äänestäjien soisi myös pohtivan realismin ja idealismin välistä suhdetta äänestyspäätöksessään.
En vaan voi em. lisäksi olla ihmettelemättä,että kaikkein heikoimmin koulutetut presidenttiehdokkaat tulevat pääkaupunkiseudulta missä on valtakunnan parhaat opiskelumahdollisuudet. Keskimääräistä laiskempaa porukkaa? Onko jolla kulla pääkaupunkiseutulaisella antaa asiasta jotakin valaistusta. Miksi tollanen tilanne on mahdollista?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ryyti osuu naulankantaan, kun poimii koulutuksen ja sotilaallisen pätevyyden yhdeksi kriteeriksi presidentin virkatehtävissä. Yhdellä naulalla ei kuitenkaan koko arkkua saada pysymään kasassa, joten tämä on vain yksi kriteeri.
Presidenttikisan suurin kiinnostuksenkohde taitaa tällähaavaa olla se, kuka pääsee Saulin kansaa toiselle kierrokselle. Seitsemän ehdokasta pyrkii toiselle kierrokselle ja vain yksi pyrkii presidentiksi ja hän on Sauli Niinistö.
On säästösyhin vedoten asiallisinta äänestää heti alusta asti Sauli Niinistöä.
Ari
Uskon, että analyysisi Niinistöstä on oikea. Mutta unohdat nyt lamantorjunnan vaatimukset. Vaikka toinen kierros maksaakin pikkuisen, sehän vain elvyttää. Ja ajattele millaisen jännittävän elämyksiä tarjoavan näytelmän kansa kokee. Sen hehkulla lämmitelee kunnallisvaaleihin asti ;-)
Mielenkiintoinen havainto on se,että mitä kauempaa presidenttiehdokas on parhaista opiskelumahdollisuuksista lähtöisin sitä pitemmälle hän on opiskellut. Sitä sanottiin ennen vanhaan ahkeruudeksi ja älykkyydeksi. Ehkä kriteerit ovat vaihtuneet sittemmin.
Pääkaupunkiseudulta lähtöisin olevat ehdokkaat näyttäytyvät tästä näkökulmasta melkoisilta laiskimuksilta ja lusmuilta. Osaisko joku stadilainen selittää tilanteen?
"Sattumalta" asevelvollisuudesta vapautetutkin osuvat ristiintaulukoinnissa päällekkäin.
Kulttuuriero Stadingrad vs. Muu Suomi?
Puolustusvoimien ylipäälliköksi silti on kova hinku.
Tuo on mielenkiintoinen havainto:
"Pääkaupunkiseutulaisia" etuoikeutettuja:
Arhinmäki
Haavisto
Biaudet
Opinnot suorittamatta:
Arhinmäki
Haavisto
Biaudet
Asevelvollisuus suorittamatta:
Arhinmäki
Haavisto
Biaudet (syy selvillä)
Kyllähän tuollaisella lähestymisellä muodostuu väkisinkin kuva ihmisistä, joilla asiat jäävät kesken ja jotka katsovat ettei heidän tarvitse ponnistella niin kuin tavallisen rahvaan. Katsovat olevansa ylempää luokkaa ja uskovat että muut tarjoilevat heille kaiken valmiina.
Presidenttiainesta? Tuskin.
Arhinmäki,Biaudet ja Haavisto voisivat ilmoittautua johonkin nuorten koulupudokkaiden EU-tukiprojektiin kertomaan miten elämässä voi päästä eteenpäin,vaikka koulunkäynti ei maistukaan.
Monessa ammatissa vaaditaan,varsinkin julkishallinnossa tiettyä koulupohjaa,viran saadakseen. Sitten on tämä arvojohtajan pesti.
Nimikin sanoo,että höttötyötä isolla tittelillä.
tasavallan pitkäaikainen presidentti tarja halonen on vapautettu asevelvollisuudesta, mikä onkin melko järkevää ja presidentille sopivaa. presidenttihän ei edusta armeijaa vaan kansaa, puolustusvoimien ylipäällikkyys nojautuu siten demokraattisesti kansan tahtoon eikä militanttien kenraalien hulluihin päähänpistoihin.
Oppiarvot siis tekevät ihmisen hyväksi ja pateväksi? Itse en ole koskaan oikein ymmärtänyt moista titteleiden palvomista vaikka tiedänkin sellaista harrastettavan. Mikä olisi sitten vähimmäisvaatimus presidentille mielestäsi? Maisteri vaiko tohtori? Ja miten moinen vaatimus oikein sopii demokratiaan ja tasa-arvoajatuksen kanssa yksiin?
Oma kokemukseni on, ettei nuo opiskelumeriitit oikein vielä takaa osaavuutta ja kyvykkyyttä. Eräät fiksuimmista tuntemistani ihmisistä ovat vailla akateemisia lopputukintoja ja eräät tyhmimmistä ovat akateemisen tutkinnon suorittaneita. Tohtorin väitöskirjan tehneet tuntuvat toki miltei poikkeuksetta kuuluvan tähän fiksumpien joukkoon.
Oppiarvon voi ostaa. Koulutus pitää hankkia.
Ei koulutuksesta ole haittaa eikä se tee tyhmäksi. Koulutuksesta on elämän varrella hyötyä, koska perusasioita opitaan silloin eikä sellaiseen myöhemmin tarvitse panostaa, kun perusta on kunnossa.
Viisaus ei ole oppiaineena tietääkseni missään oppilaitoksessa.
Hyväksi viisaaksi ihmiseksi opitaan elämällä ja henkisesti kasvamalla. Yleensä vastukset kasvattavat. Viisaus ei ole riippuvainen oppiarvosta.
Presidentiksi tullaan äänestäjien enemmistön hyväksymisellä.
Ketään ei kannata mollata olipa koulutusta tai ei.
Tosiasia on kuitenkin, että pelkkä ylioppilastausta ei ole meriitti presidentin tehtäviin pyrittäessä.
Olet oikeassa, etteivät opiskemeriitit takaa osaavuutta ja kyvykkyyttä. Mutta mitä kertoo se, jos ne puuttuvat ilman ymmärrettävää syytä? Kyllä minusta monia entisiä talonpoikaisjohtajia tai työväenjohtajia voi pitää kyvykkäinä, vaikka heidän muodollinen koulutuksensa on ollut vähäistä. Se on heidän taustallaan ollut ymmärrettävää. Uskoisin heidän valikoituneen tehtäviinsä todella kovan seulan läpi.
Eri asia on hyvinvointivaltion usein etuoikeuteut lapset, joille opinnot eivät ole maistuneet. Mitä se kertoo heidän luonteestaan ja kyvykkyydestään?
Ilman ymmärrettävää syytä? Eli onko se, että emme tarkkaan tiedä syytä se taakka? Mutta eikö se silloin ole meidän ominaisuutemme, ei ehdokkaiden? Käsittääkseni sekä Haavistolla, että ehkä noilla muillakin syy on sama mikä on kovin monella muullakin ammattilaisella, eli he ovat päässeet töihin käsiksi jo paljon ennen valmistumistaan ja näin ollen opintojen loppuun suorittaminen on jäänyt. Heillä tämä ammatti vain on poliittinen vaikuttaminen.
Tunnen monia rautaisia ammattilaisia jotka ovat samassa tilanteessa enkä pidä sitä mitenkään haittana. Toki siinä vaiheessa kun haetaan uutta tehtävää, voi tämä valmistumattomuuksin olla joidenkin mielestä osoitus jostakin. Tämänkaltainen tilannehan on nyt käsillä.
Arhinmäki,Biaudet ja Haavisto johtavat esimerkillään?
Marko Kivelä, olisikohan asia niin ,että ovat Pekka Vennamon lailla pääseet jo poliittista mesileipää syömään jolloin suoritetut opinnäytteet ovat olleet riittävät kun puolue on taannut pätevyyden.
Teuvo Hakkaraisellakin jäivät opinnot kesken:) Arvostan häntä silti.
Hän ei kuitenkaan pyri puolustusvoimien ylipäälliköksi. Entä jos pyrkisi olisiko koulupohjaan kiinnitetty huomiota?
Ilmaisesti hyvä presidentti on sellainen joka osaa parhaiten lässyttää ympäripyöreitä. Niinistö on siinä lajissa lyömätön.
Asevelvollisuudesta vapautetut 3 ylioppilasmuskettisoturia on siinä myös hyviä.
Suomalaisessa (skandinaavisessa) yhteiskunnassa voi pärjätä vaikka opinnot ovat jääneetkin kesken.
Meillä on kuitenkin hyvin asiantuntijuuskeskeinen ajattelutapa. Se tarkoittaa asiantuntijuuden arvostamisesta muodollisen koulutuksen sijaan.
Anglosaksissa maissa ja saksassa painotetaan taas akateemisia ansioita enemmän kuin pohjoismaissa.
Osa firmoista rekrytoi vain ns. huippuyliopistoista VALMISTUNEITA. Suomi on maana niin pieni, että meillä ei ole varaa tämmöiseen koulutukselliseen disriminointiin.
Kun massiivisimmat ehdokkaat Soini ja Lipponen ovat toisessa kastissa, niin mihin perustuu kirjoittaja Ryydin enemmistö?
Mutta ylipäällikkyys huomioiden ei tuo ihan turha näkökanta ole, varsinkin kun Suomen Jeanne d’Arc ei siitä luopuisi missään tilanteessa.
Ja olikohan se pääosin sama enemmistö, joka ei kuulunut ev. lut. kirkkoon?
Asevelvollisuusarmeija on samankaltainen lakkautettavaksi joutava muinaisjäänne kuin presidentti-instituutiokin, joten ei yhtään yllätä, että toisen puolustaja puolustaa myös toista ja pitää tämän "tärkeän" maanpuolustusvelvollisuuden suorittamista olennaisena kriteerinä presidenttiä valitessa. Tosiasia kuitenkin on, että asevelvollisuuden suorittaminen on täysin merkityksetöntä presidentin tehtäviä ajatellen.
Siviilipalveluksessa tehdään yleisesti ottaen huomattavasti hyödyllisempiä hommia kuin armeijassa, joten itseasiassa siviilipalveluksen suorittamatta jättäminen olisi tässäkin tilanteessa se suurempi puute.
Haavistoa ei vapautettu asevelvollisuudesta, vaan hän suoritti asevelvollisuutensa siviilipalveluksena.
Toisekseen Mannerheimkin oli koulutukseltaan muistaakseni vain ylioppilas.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 20 kommenttia